Kirjoituksessani kerron palautumisesta ja voimavarojen merkityksestä ihmisen hyvinvointiin. Työterveyslaitos ja kirjoittajat (Larvi, Puttonen, Toppinen-Tanner, Vaaranen & Vanhala) ovat tehneet oppaan voimaa arkeen vuonna 2015 ja tämän teoksen innoittamana olen nyt lähtenyt kirjoittamaan aiheesta.
Palautumisesta ja palautumisen merkityksestä puhutaan koko ajan enemmän. On hyvä, että tietoa on tullut enemmän ja aihe on esillä. Ihmiset tiedostavat tämän, mutta eivät ehkä kuitenkaan kiinnitä huomiota oman kehon ja mielen viesteihin. Nykypäivänä elämämme on kiireistä ja asioita tapahtuu ympärillämme koko ajan. Olemme kaiken aikaa saatavilla ja tavoitettavassa. Asioita on paljon hoidettavana ja to do-listat kasvavat kasvamistaan. Ei ihme, että arjen pyörityksessä unohtuu kuunnella itseään. Omalle hyvinvoinnille, rauhoittumiselle ja pysähtymiselle ei tahdo löytyä aikaa, vaikka olisi ehdottoman tärkeää ottaa sitä.
Jos ihminen ei palaudu tarpeeksi kuormituksesta mitä hänellä on, tästä voi aiheutua erilaisia oireita. Tämä on myös yhteiskunnallinen asia ja siihen olisi hyvä puuttua esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja muissa paikoissa, kun työskennellään ihmisten lähellä ja luottamuksellisten asioiden äärellä.
Kerron nyt hieman teoriaa palautumisesta. Kirjan kirjoittaja kertoo aiheesta työntekijän näkökulmasta. Voimavarat muodostuvat omista psykologisista taidoista, reagoimistaipumuksista ja psykofysiologisesta tilasta. Psykologisilla taidoilla tarkoitetaan itseluottamukseen, selviytymiskeinoihin ja elämän tasapainoisuuteen liittyviä taitoja. Fysiologista kuormitusta voidaan mitata esimerkiksi sykevälivaihtelun perusteella. Palautuminen alkaa, kun työn vaatimustekijöitä ei enää ole. Palautumisen ja ponnistelujen välillä vallitsee tasapaino, jos työntekijä ehtii palautua ennen kuin ponnistelee uudelleen. Jos tilanne on epäsuhta, tämä voi olla riskitekijä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, varsinkin tilanteen pitkään jatkuessa. Jotta hormonitasapaino ja energiavarastot voivat palautua, se edellyttää tarpeeksi pitkää lepoaikaa öisin, viikonloppuisin ja vapaa-ajalla. Palautumisessa on fysiologinen ja psykologinen näkökulma. Fysiologinen palautuminen on onnistunut, kun elimistö on stressin aiheuttaman reaktion jälkeen palannut takaisin perustasolle. Psykologisella palautumisella tarkoitetaan, että työntekijä kokee itse olevansa taas valmis ja kykenevä jatkamaan työtään. Voimavarojen säilyttämisteorian mukaan palautuminen tapahtuu uusien voimavarojen hankkimisella, uhattujen voimavarojen turvaamisella ja menetettyjen voimavarojen palauttamisella. (Manka 2015.)
Parhaimmillaan työ on voimavara, niin taloudellisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. Tutkimusten mukaan hyvä työ ja perhe-elämä ovat hyväksi terveydelle. Tasapainoa tarvitaan elämänalueiden välille, jotta molemmat voisivat olla voimavaroja. Kokemuksen, että elämänalueet yhdessä muodostavat sopivasti antoisan, onnellisen ja kokonaisen elämän. Joskus elämänalueiden yhteensovittaminen onnistuu itsestään ja joskus tarvitaan säätämistä. Hyvinvointimme niin työssä, kuin muussakin elämässä liittyy omien psykologisten tarpeiden tyydyttämiseen. Ihmisellä on kolme perustavanlaatuista tarvetta Edward Decin ja Richard Rayanin mukaan, jotka ovat tarve itsenäisyyteen, yhteen liittymiseen ja pärjäämiseen. Ihminen pyrkii jossain määrin päättämään omista tekemisistä ja kuitenkin olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja kuulua ryhmään. On tärkeää myös tuntea pystyvänsä onnistumaan ja pärjäämään. (Larvi ym. 2015, 14, 18)
Yleisesti hyvinvointia ylläpitäviä asioita ovat hyvä ravinto ja liikunta, lepo ja riittävä uni, ihmissuhteet ja perhe-elämä, harrastukset, sopivasti haastava ja sopivasti aikaa vievä työ (Larvi ym. 2015, 23). Nämä asiat auttavat myös palautumisessa ja on tärkeää, että pitää huolta itsestään. Pitää tehdä sellaisia asioita, joista tulee hyvä olo ja joista nauttii. Näin jaksaa huolehtia myös muista ympärillään.
Lähteet:
Larvi, T., Puttonen, S., Toppinen-Tanner, S., Vaaranen, H. & Vanhala, A. 2015. Voimaa arkeen. Helsinki: Työterveyslaitos.
https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/09/voimaa_arkeen.pdf
Manka, M. 2015. Stressikirja: Mistä virtaa? Helsinki: Talentum. E-kirja.
-JK


