Ihmissuhteet

Huomioni on kiinnittynyt viimeaikaisiin uutisiin yksinäisyydestä ja alla onkin muutamasta lähteestä otettuja artikkeleita aiheeseen liittyen. Nämä artikkelit ja aiheen esillä olo ovatkin saaneet minut ajattelemaan ja tarkastelemaan tarkemmin ihmissuhteita sekä niiden merkitystä.

Toimittaja Valkonen (2019) kirjoittaa iltasanomien artikkelissa yksinäisyydestä ja että noin viidennes suomalaisista kokee yksinäisyyttä silloin tällöin ja hieman alle kymmenesosalle yksinäisyys on osa arkipäivää. Yksinäisiä voivat olla kaikenlaiset ja kaikenikäiset ihmiset. Eri elämänvaiheissa yksinäisyydentunne voi myös vaihdella. Valkonen vinkkaa artikkelissaan myös uudesta kirjasta ”jakamattomat hetket- yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku”, jonka on kirjoittanut Elisa Tiilikainen.

Ylen uutisisartikkelissa toimittaja Vähäsarja (2019) kertoo, kuinka yksinäisyys voi vaikuttaa elimistöön. Vähäsarja kirjoittaa, että yksinäisyys on yhtä haitallista elimistölle, kuin polttaisi 15 tupakkaa päivässä. Vastoin tahtoaan oleva yksinäinen ihminen tuntee kivun kovemmin ja altistuu sydän- ja verisuonitaudeille. Yksinäisen ihmisen elimistö erittää myös enemmän stressihormonia. Kun taas ihmisten seurassa ihmisen elimistössä vapautuu oksitosiinia, dopamiinia ja endorfiineja ja siksi yhdessä olo tuntuu ihanalta.  

Jäin pohtimaan yksinäisyyttä ja kuinka iso merkitys ihmissuhteilla onkaan ihmisen koko elämässä ja kuinka ihmissuhteet vaikuttavat kasvuun ja kehitykseen, sekä terveyteen ja hyvinvointiin. Kuinka merkityksellisiä kohtaamiset toisten ihmisten kanssa ovatkaan. Mutta mitä jos ei ole läheisiä ihmissuhteita? Kuinka niitä voisi mahdollisesti löytää ja saada? Tarkastelen näitä asioita tässä blogikirjoituksessa nyt tarkemmin.

Ihminen tarvitsee elämänsä kaikissa vaiheissa muita ihmisiä. Vastasyntynyt lapsi tarvitsee muiden ihmisten antamaa rakkautta, hoivaa, suojaa, huomiota ja opastusta, jotta hän ylipäänsä selviytyisi hengissä ja hänestä vähitellen kehittyisi yhteiskunnassa toimimaan kykenevä yksilö. Vastasyntyneen aivoissa on valmius (mielenmalli) ottaa tulevia viestejä vastaan sosiaalisesta ympäristöstä. Hyvät kiintymyssuhteet varhaisessa vaiheessa muuttuvat ns. sosiaalisiksi aivoiksi kutsuttujen aivoverkostojen välityksellä pysyväksi aivotoiminnaksi. Aivotoiminta ja tunne-elämä kehittyvät yhdessä ja lapsesta kasvaa terve aikuinen. Toisten ihmisten merkitys yksilölle ei rajoitu vain lapsuusaikaan. Toisten ihmisten antama tuki ja apu kohentavat terveyttä elämän kaikissa vaiheissa. Sosiaalisesti aktiiviset ihmiset voivat yleensä paremmin, kuin vähemmät aktiiviset. Yksilön terveyteen voi vaikuttaa myös tietynlaisessa yhteisössä eläminen ja tiettyyn osakulttuuriin kuuluminen. Esimerkiksi suomenruotsalaisten paremman terveyden ja pitkän eliniän on usein arveltu johtuvan ainakin osittain tämän kieliryhmän yhteisöllisyydestä, me-hengestä. Pitkään on tiedetty myös, että parisuhteessa elävien terveys on yleensä parempi kuin muiden. (Martelin, Hyyppä, Joutsenniemi & Nieminen 2007, 133.)

Parisuhdekeskuksen psykologi Salmi (2018) on kirjoittanut väestöliiton blogisivuilla mielenkiintoisen kirjoituksen ”Jos haluat hyvän terveyden, katso ihmissuhteitasi!”. Salmi kirjoittaa parisuhteesta ja miten parisuhteen laatu vaikuttaa omaan terveyteen. Parisuhde on yksi pisimmistä ja tiiviimmistä ihmissuhteista ihmisen elämässä. Lähestymisen myötä kahden aikuisen liittoon syntyy samoja piirteitä, kuin lapsen ja vanhemman varhaiseen suhteeseen. Elämässä on jatkuva ihmissuhde, johon voi luottaa ja puolisosta tulee se, kenen puoleen voi kääntyä hädässä. ihmissuhteet, jotka ovat laadultaan hyviä, näyttäisivät suojaavan elämään kuuluvien vastoinkäymisten vaikutuksilta. Hyväksi koettu parisuhde on yhteydessä hyvään terveyteen ja elämänlaatuun, kun taas huonoksi koettu parisuhde on yhteydessä moniin sairauksiin.

Sosiaaliset suhteet ja niistä saatu tuki ovat yhteydessä psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, sekä kuolleisuuteen. Tuki voi olla monenlaista muun muassa henkistä tukea, käytännön apua, arvonantoa ja tietoa. Jo yksinkin hyvä ihmissuhde voi tarjota riittävästi tukea. Myös tuen ja avun antamisen on havaittu vaikuttavan terveyteen myönteisesti. Sosiaalinen tuki on yhteyksissä psyykkiseen hyvinvointiin. Sosiaalisen tuen on arvioitu vähentävän joidenkin sairauksien puhkeamista ja myös edistävän toipumista.  Sosiaalinen tuki vaikuttaa terveyteen monin tavoin. Muilta ihmisiltä saatu apu, tuki, neuvot, heidän harjoittamansa kontrolli tai läheisten ihmissuhteiden antama elämän tarkoituksellisuuden tunne voivat auttaa ja kannustaa huolehtimaan terveydestä monin tavoin. Esimerkiksi liikkumaan riittävästi, syömään terveellisesti, rajoittamaan alkoholin käyttöä, lopettamaan tupakoinnin, hakemaan apua sairastuessa ja noudattamaan hoito-ohjeita. Sosiaalinen tuki vaikuttaa käyttäytymisen ohella myös tunteisiin ja mielialaan. Toisilta ihmisiltä saatu tuki on erityisen tärkeää stressiä aiheuttavissa tilanteissa, esimerkiksi sairastumisessa. Sen on katsottu toimivan puskurinsa stressiä vastaan, sekä lieventänyt haitallisia vaikutuksia. Vaikutukset välittyvät terveyteen erilaisten fysiologisten tekijöiden välityksellä, kuten eritysesti verenpaineen, hermoston toiminnan, hormonaalisten tekijöiden ja immuunijärjestelmän kautta. (Martelin ym. 2007, 134.)

Hyvä lapsi-vanhempi-suhde ennustaa vielä aikuisiässä tukea antavien verkostojen laajuutta. Tutkimukset ovat viitanneet, että erityisesti verkostoihin sisältyvä luottamus, vuorovaikutus, kansalaisaktiivisuus ja sosiaalinen osallistuminen, eli sosiaalinen pääoma, näyttäisi parantavan terveyttä enemmän jopa kuin sosiaalinen tuki. Sosiaalinen pääoma kuvaa käsitteenä sosiaalista ympäristöä. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yhteisöllisyyttä, joka on väestölle tai kansanryhmälle ominaista. Keskinäinen luottamus auttaa osallistumaan toimintaan ja toimimaan aktiivisesti verkostoissa. Sosiaalinen pääoma kasautuu yhteisöön, jossa vallitsee yhteenkuuluvuuden tunne ja me-henki. Jokainen yksilö uskoo me yhdessä- tavoitteiden innoittamassa yhteisössä, että ryhmän jäsenet aikovat tehdä tavoitteena olevan teon. Kaikki toimijat sitoutuvat tavoitteisiin ja sitoutumiseen tarvitaan keskinäistä luottamusta. Sosiaalinen pääoma liittyy hyvinvointiin ja terveyteen, siten että terveet ja pitkäikäiset väestöt näyttäisivät omaavan runsaasti sosiaalista pääomaa. (Martelin ym. 2007, 135-136.)

Sosiaalisilla suhteilla on iso merkitys ihmisten terveydelle ja elämänlaadulle. Erityisesti sellaiset ystävyyssuhteet ovat tärkeitä, jotka kannattelevat elämän kolhiessa, tuottavat iloa ja onnea sekä rakenteistavat jokapäiväistä elämään. Ystävät ovatkin monille ihmisille tärkeimpiä asioita elämässä. Ystävyyssuhteet ovat selkeä selittävä tekijä hyvässä elämänlaadussa. Ihmissuhteet ovat myös yksi vahvimpia onnellisuuden edistäjiä. Elämänlaatua parantaa ystävien määrän kasvu, mutta selkeämmin elämänlaatua kohentavat läheiset ihmissuhteet. Heidän kanssaan jaetaan henkilökohtaisimmat asiat. (Kainulainen 2016, 114-115.)

Ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen merkitys on siis todella suuri jo varhaislapsuudesta lähtien. Ihmissuhteilla on vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Jos läheisiä ihmissuhteita ei ole tai haluaa uusia ihmissuhteita ja ystäviä, niitä voi etsiä ja löytää monestakin paikasta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi harrastukset, tapahtumat, vapaaehtoistoiminta, internet, sosiaalinen media, koulut, ryhmät ja työpaikat. Kolmas sektori, eri järjestöt, seurakunnat, projektit ja hankkeet ym. järjestävät monenlaisia palveluita, tukea, tapahtumia ja toimintaa, joista on varmasti apua uusien ihmissuhteiden ja ystävien löytymisessä. Rohkeasti mukaan vain!    

-JK

Lähteet:

Kainulainen, S. 2016. Yksinäisen elämänlaatu. Teoksessa Saari, J. (toim.) Yksinäisten Suomi. Helsinki: Gaudeamus, 114-115.

Martelin, T., Hyyppä, M., Joutsenniemi, K. & Nieminen, T. 2007. Hyvä kumppani ja kivat kaverit tuovat terveyttä arkeen. Teoksessa Huttunen, J. & Mustajoki, P. (toim.) Elämä pelissä. Helsinki: Duodecim: KTL: Yle, 133-136.

Salmi, A. 2018. Jos haluat hyvän terveyden, katso ihmissuhteistasi!. Väestöliitto. Viitattu 1.5.2019. https://vaestoliitonblogi.com/2018/08/30/jos-haluat-hyvan-terveyden-katso-ihmissuhteitasi/

Valkonen, N. 2019. ”Illalla olis mukava kun olis joku kaveri”, sanoo yksinäinen Lauri – noin viidennes suomalaisista kokee yksinäisyyttä. Ilta-sanomat. Viitattu 1.5.2019.
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000006085063.html

Vähäsarja, S. 2019. Yksinäisyys on elimistölle kuin 15 tupakkaa päivässä – toisten seurassa ihminen kylpee hyvissä hormoneissa. Yle. Viitattu 5.5.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10729799

1 thought on “Ihmissuhteet

  1. Upeasti kirjoitettu teksti. Opin paljon uusia asioita ihmissuhteiden merkityksestä. Ihmisenä, jolla on hyvä parisuhde ja läheisiä ystäviä, en joudu miettimään yksinäisyyttä usein. En edes tiedosta näiden suhteiden merkitystä hyvinvointiini, koska ne vain ovat ja minä vain olen onnellinen. Tekstisi sai minut arvostamaan ihmissuhteitani.

    Toivon suuresti, että esimerkiksi vanhusten keskuudessa yleistynyt yksinäisyys saataisi vähenemään. Kuten mainitsit, Harrastukset, vapaaehtoistoiminta ja seurakuntatoiminta ovat yksinäisyyttä vähentäviä asioita. Siksi on tärkeää, että harrastuksia ja kohtaamisia järjestetään monipuolisesti ympäri maata. Nämä vaativat kuitenkin ihmiseltä kykyä ja tahtoa osallistua toimintaan. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai voimavaroja näihin osallistumiseen, joten olisi hienoa, jos kehittäisimme uusia mahdollisuuksia tavata ihmisiä internetin kautta. Internetissä muille puhuminen on monille, varsinkin nuorille, helpompaa, kuin kasvotusten puhuminen. Näitä sivujen tulisi kuitenkin olla jollain tavalla valvottuja, koska tuntemattomille internetissä puhumisessa on aina omat riskinsä.

    Yksinäisyys vaikuttaa negatiivisesti ihmisen hyvinvointiin ja eristämistä käytetään myös rangaistuksena esimerkiksi vankiloissa ympäri maailmaa. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka pääsääntöisesti tarvitsee ihmissuhteita voidakseen hyvin, mutta näin ei aina ole. Japanissa yleistynyt ilmiö ’’hikikomori’’ tarkoittaa ihmistä, joka omasta tahdostaan eristäytyy ympäröivästä yhteiskunnasta ja ihmisistä, koska kokevat yhteiskunnan asettamat odotukset liian raskaiksi (YLE, 2019). Tämä onkin mielenkiintoinen ilmiö, koska se poikkeaa niin paljon normaalista yksinäisyyden käsityksestämme.
    -Jalo

    Lähteet: https://yle.fi/uutiset/3-10712796

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s